Monet vanhemmat ajattelevat että kehon huolto ja ravinnosta huolehtiminen kuuluvat vain ammattiurheilijoille. Kuitenkin lapset, jotka harrastavat urheilua tosissaan, saattavat treenata viisi kertaa viikossa, yhdestä kolmeen tuntia kerrallaan. Kymmenvuotiaille lapsille tämä on todella iso treenimäärä ja melkeinpä ammattimaista harjoittelua.

Varhaisnuorten lasten uni- ja lepojaksojen kuuluisi mennä kasvamiseen, mutta paljon urheilevilla lapsilla lepo menee treeneistä toipumiseen. Pahimmillaan kasvusta voi jäädä uupumaan jopa 15 senttiä. Kahdeksanvuotiailla tytöillä voi esiintyä välilevyn pullistuma ja kuusivuotiailla rasitusmurtuma selässä.

– Lapselle olisi parasta harrastaa monipuolisesti sekä useita lajeja. Ja mieluiten leikin varjolla ainakin kahteentoista ikävuoteen saakka. Mutta valitettavasti monella meistä vanhemmista tai valmentajista on kova prässi päällä. Tällöin ei oteta huomioon lapsen fysiologiaa ja kasvun keholle asettamia vaatimuksia. Joukkuelajeissa tämä on vielä haastavampaa. Kasvupyrähdykset eivät mene kaikilla samassa tahdissa, on pakko treenata vaikka keho vaatisi lepoa. Yksilölajeissa on helpompaa keventää treenejä tarvittaessa, sanoo Hierontakoulu Atlaksen rehtori, fysioterapeutti ja osteopaatti Tiina Lehmuskoski. Tiina toimii tiiviissä yhteistyössä mm. telinevoimistelun maajoukkueurheilijoiden kanssa.
Valmentajien on otettava vastuu lasten terveydestä, tähtäimessä ei saa olla pelkkä voitto. Ei, vaikka vanhemmat sitä vaatisivat. Jo nuoresta puristetaan helposti irti kaikki juuri sillä kaudella eikä asiaa ajatella pitkäjänteisemmin. Eihän kilpaurheilijakaan anna itsestään kaikkea joka ikisessä kisassa, vaan kautta jaotellaan tärkeimpien kisojen mukaan. Myös lasten kanssa täytyy ajatella, onko tähtäin esimerkiksi vuoden 2020 kisoissa, vai onko tärkeämpää vain liikkua ja pitää hauskaa.

Moni urheileva nuori on itse erittäin kunnianhimoinen eikä tahdo kuunnella vanhempien tai valmentajan toppuuttelua. Välttämättä treenaamista ei edes koeta rankaksi, kun elämä pyörii urheilun ympärillä ja ystävät harrastavat samaa lajia. Tällöin tarvitaan vanhemmilta ja valmentajalta hyvää yhteistyötä ja tiukkaa linjaa. Liian treenaamisen rajoittaminen on paitsi olennaista nuoren terveydelle myös johtaa usein parempiin kisatuloksiin.

Kehonhuollolla optimaalisiin suorituksiin

– Kehoa täytyy huoltaa, oli kyseessä sitten urheileva lapsi tai maajoukkueurheilija. Huollolla keho saadaan palautumaan ja toimimaan optimaalisesti. Urheilija voi tuntea olevansa vähän jumissa, mutta oikeasti kyse voi olla vakavasta toimintahäiriöstä esimerkiksi lantiossa. Treenaamista jatketaan kivusta huolimatta siihen asti että ilmenee jo lepokipua. Tästä on seurauksena pitkä sairasloma, Tiina toteaa.

– Kehon ja lihasten huolto säännöllisesti, vaikka vain kolme – neljä kertaa vuodessa on huomattavasti halvempaa kuin lääkärikäynnit, kuvaukset ja tiukka kuntoutus. Jos nuori joutuu jäämään pois treeneistä muutamaksi kuukaudeksi, sillä on iso vaikutus menestymiseen. Pahimmassa tapauksessa joutuu potkituksi pois joukkueesta. Ja kun urheilija on pitkään sivussa, kehon herkkyys ja suoriutuminen heikentyy. On myös henkisesti erittäin raskasta, kun joutuu olemaan pois harjoituksista sairaslomalla. Ja jos ura loppuu yllättäen 15 – 16 vuotiaana vakavaan loukkaantumiseen, voi nuoresta tuntua, että hän jää totaalisesti tyhjän päälle, Tiina kertoo.

Riskinsä myös aikuisilla

– Ihan tavalliset liikkujat harrastavat rankkoja lajeja kuten crossfitiä, triathlonia tai maratonia. On hienoa, että ihmiset harrastavat ja innostuvat, mutta jos ei ole pohjakuntoa, tulee helposti ylilyöntejä. Tavoitteena voi olla vuodessa nollasta fitness-lavalle. Liian kovalla treenaamisella ja rankoilla lajeilla keho voi mennä täysin jumiin niin lihaksiston, hermoston kuin hormonitoiminnankin osalta, Tiina muistuttaa.

On hyvä viedä keho äärirajoille, jotta saavuttaisi urheilussa kehitystä. Mutta tavallisella kuntoliikkujalla, jonka päätavoite on olla hyvässä kunnossa ja lisätä jaksamista, puolen vuoden rankka rutistus voi helposti ennemmin kuluttaa kehoa kuin lisätä terveyttä. Tämä ei tuo lisää virtaa tai jaksamista.

– Onko toimintatapa, että sekä töissä että vapaa-ajalla täytyy prässätä itseään, tälle ajalle ominaista? Tiina kysyy.

Haluatko auttaa liikkujia?

Opiskele koulutetuksi hierojaksi ja varaa paikkasi 17.8.2015 alkavaan koulutetun hierojan koulutukseen ja liity mukaan mahtavaan porukkaamme! Tai ilmoittaudu ilmaiseen infotilaisuuteen tiistaina 2.6 klo 18.00 – 18.30.

Tervetuloa Hierontakoulu Atlaksen infoon (valitse sinulle sopivin ilta)

tiistaina 2.6 klo 18.00 – 18.30
tiistaina 5.8 klo 18.00 – 18.30

Infotilaisuuksiin ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse: infotilaisuus@hierontakoulu.fi